Huittisten kaupunki

Ihmisläheisen Huittisten kaupungin halki virtaa viisi jokea, jotka tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet veneilyyn ja kalastukseen. Huittinen tarjoaa asukkailleen puhtaan ja turvallisen elinympäristön.

Tietoa Huittisten kaupungista

Perustettu	1977
Väestö	9 065 asukasta	(31.12.2006)
Pinta-ala	395,87 km2
Maapinta-ala	390,29 km2
Vesipinta-ala	5,58 km2	(sisävesiä)
Asukastiheys	23 asukasta/km2

Tuloveroprosentti	19,50 %	(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti	0,70 %	(v. 2007)

Vs. Kaupunginjohtaja	Jukka-Pekka Ujula
Kotisivut	www.huittinen.fi
Sähköposti	kaupunki@huittinen.fi

Huittisten sijainti

Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Satakunnan maakunta

Huittisten historia

Hirvenpääveistos muistona kivikauden ihmisistä

Huittisten vanhimmat asutukseen viittaavat löydöt ovat 400-luvulta. Metsästysmailla liikkuvia ihmisiä Huittisissa on majaillut paljon kauemminkin. Tästä on todisteena muun muassa Palojoelta löydetty Huittisten hirvenpääveistos. Se on Suomen tunnetuin kivikauden aikainen esine, ja sen iäksi on arvioitu yli 7 000 vuotta.

Huittisten nimi esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1366, jolloin Suomen laamanni Arvid Kustaanpoika allekirjoitti paikalla erään rajankäyntiasiakirjan syyskuun 27. päivänä. Huittinen mainitaan tuolloin jo pitäjänä.

Kukkulat toivat suojaa ja toimivat kulttipaikkoina

Pysyvä asutus paikkakunnalla on kuitenkin paljon vanhempaa. Siitä osoituksena on esimerkiksi se, että Sammussa on jo rautakaudella linnavuorena toiminut Räätikäsvuori, johon väki pakeni vihollisen uhatessa. Huittisten, Köyliön ja Kokemäen yhteisessä rajapisteessä nykyisen valtatie 12:n varrella taas on suuri kivi, jota jo 1400-luvun asiakirjoissa sanotaan ikivanhaksi rajamerkiksi. Pitäjien rajojenkin siis täytyy olla hyvin vanhoja.

Huittisten vanhimpana kylänä pidetään Karhiniemeä, ainoaa Kokemäenjoen pohjoispuolella sijaitsevaa kylää. Karhiniemessä oli myös Huittisten ensimmäinen kirkko jo 1200-luvulla ja sen lähellä Hiidenkalliolla lähde, jossa perimätiedon mukaan ensimmäiset huittislaiset kastettiin kristinuskoon.

Vastapäätä Karhiniemeä, Kokemäenjoen toisella puolella on 36 metriä joenpinnan yläpuolelle nouseva Ripovuori. Se oli muinoin tärkeä kulttipaikka, ja siellä oli pronssikautisia hiidenkiukaiden jäännöksiä, jotka kuitenkin tuhoutuivat ennen kuin niistä ehdittiin tehdä argeologisia kaivauksia. Ripovuoreen liittyy tarinoita siellä asuneista jättiläisistä, samoin Pyölönvuoreen, joka on vieläkin korkeampi.

Huittinen kuuluisuuksien kotipaikkana

Huittisista ovat lähtöisin myös seuraavat maamme vaikuttajat: presidentti Risto Ryti, professori Lauri Leppänen, kansanedustaja Ida Vemmelpuu, kansanedustaja ja arkkipiispa Erkki Kaila, kauppaneuvos Victor Forselius ja kansanedustaja Mandi Hannula. Kulttuurielämässä vaikuttavia huittislaisia ovat muun muassa jazzmuusikko Jukka Perko, ykköstähti Jukka Ruusumaa, pitsinnyplääjä Eeva-Liisa Kortelahti ja gospel-musiikin SM-yhtye Habakuk.